Kruger National Park

Krugerin kansallipuisto on yksi maailman tunnetuimmista villieläinpuistoista, joka sijaitsee Etelä-Afrikan koilliskulmassa. Krugeriin pääsee esimerkiksi Johannesburgista lentämällä Nelspruitiin, josta on 1,5 tunnin automatka Krugerin portille.  Alueelle on myös useita muita portteja. Kansallispuisto on pienen valtion kokoinen, etelä-pohjoissuunnassa 350 km ja leveimmillään 60 km. 

Puisto on perustettu vuonna 1898, ja on Afrikan vanhimpia. Puiston vetonauloina ovat mm. harvinaiset leopardit, norsut, puhvelit, leijonat sekä sarvikuonot. Näistä eläimistä muotoutuukin kuuluisa The Big Five viisikko. Kaikkiaan Krugerissa asustelee lähes 150 nisäkäslajia.

Puistossa voi liikkua ainoastaan autolla ja liikkuminen sallittu vain selkeästi merkityillä teillä. Autosta poistuminen on ehdottomasti kielletty, sakon uhalla. Tosin sakko voi olla turha, autosta nouseminen on erittäin vaarallista ja onnettomuuksia on sattunut. Edellinen vakava tapaturma sattui vuosi sitten, jolloin yhdysvaltalainen nainen nousi autosta kuvatakseen leijonia kohtalokkain seurauksin.

Krugerin vierelllä on lukuisia yksityisiä puistoja, joissa järjestetään myös safareita. Täällä safarijärjestäjät voivat ajaa missä tahansa puiston alueella. Eläimet voivat vapaasti liikkua Krugerin ja yksityisten puistojen alueilla, sillä aitoja ei ole puistojen välillä lainkaan. Reissun parasta antia olivatkin jännittävät safarit yksityispuistossa, jossa 4-vetoautoilla ajettiin pitkin pusikoita, etsien eläimiä. Auringon laskiessa erittäin nopeasti horisonttiin, etsintään tuli roppakaupalla lisää momenttia. Henkilökunta löysi uskomattoman hyvin valonheittimien avulla eläimet.

Leopardin näkeminen vain metrin päästä oli huikaisevaa, eritoten eläimen karjahtelu sai niskakarvat pystyyn.

Valokuvaajalle puisto on paratiisi. Lintulajeja on yli 500, matelijalajeja yli 100, sammakkoeläimiä yli 30 ja lukuisiä hämähäkkejä sekä kameleontteja. Osa eläimistä liikkuu vain öisin, joten on syytä käydä safarilla myös pimeäaikaan.

Kerrassaan huikea alue, jonka tutustumiseen ei viikko riittänyt. Seuraavalla kerralla täytyy myös liikkua kameran kanssa puiston ulkopuolella, seuraamassa ihmisten arkea. Uudelleen tuonne on päästävä, jäi nimittäin gepardi kuvaamatta...